Suomen Ajoneuvohistoriallinen Keskusliitto
Suomen ajoneuvohistoriallisen keskusliiton muodostavat 30 täysin itsenäistä yhdistystä ympäri Suomen.
Vastuualueemme on liikkuvan kulttuuriperinnön tallentaminen ja tehtävämme on ylisukupolvista. Toimintamme on avointa ja tavoitteemme on turvata historiallisten ajoneuvojen vastuullisen käytön mahdollisuudet myös tulevaisuudessa. SAHK:lla on edustus Museoviraston maantieliikenteen sekä Mobilian perinneajoneuvorekisterin asiantuntijalautakunnissa. Toimimme yhteistyössä Liikenne- ja viestintäministeriön sekä museoiden ja alan organisaatioiden, yritysten ja yhdistysten kanssa.
SAHK on kansainvälisen historiallisten ajoneuvojen harrastajien yhteisöjen keskusjärjestö FIVA:n ainoa ANF-yhteisö Suomessa. (Authorised National Federation) SAHK:ssa päätökset tehdään hallituksessa, johon jäsenet valitaan vuosittain pidettävässä sääntömääräisessä kokouksessa.
Hallitus

Leila Suutarinen
SAHK Road Book -työryhmän puheenjohtaja

Antti Poussa

Atro Jaako
varapuheenjohtaja ja Lapin Mobilistit ry:n jäsen.

Juha Kivimaa

Mika Peippo

Juhana Saarela

Antti Vähälä
Hallituksen varajäsenet

Tuure Hulmi

Timo Kaunonen
MA-tarkastaja.
Henkilökunta

Martti Peltonen
Martilta voit tilata museoajoneuvolausunnon kadonneen tilalle tai FIVA ID-tunnistekortin ajoneuvollesi.

Ann-Mari Roose-Hyppönen

Jan-Erik Laine
SUOMEN AJONEUVOHISTORIALLINEN KESKUSLIITTO – SAHK ry
SÄÄNNÖT
1 Luku Yhdistyksen nimi, kotipaikka, tarkoitus ja toimintamuodot
1 § Yhdistyksen nimi ja kotipaikka
Yhdistyksen virallinen nimi on Suomen ajoneuvohistoriallinen keskusliitto – SAHK ry, Finlands fordonshistoriska centralförbund – FFHC rf. Englanninkielisessä kirjeenvaihdossa voidaan käyttää epävirallista nimitystä The Historical Vehicle Association of Finland ja ranskankielisessä kirjeenvaihdossa Association Finlandais des Véhicules Anciens. Liiton kotipaikka on Helsinki.
2 § Liiton tarkoitus
Liiton tarkoituksena on:
1. Toimia moottoriajoneuvoperinnettä vaalivien ja moottoriajoneuvoja harrastavien yhdistysten keskusjärjestönä ja edistää niiden toimintaa
2. Toimia yhdessä liikenne- ja museoviranomaisten sekä muiden vastaavien järjestöjen kanssa sekä valtiohallinnon kanssa
3. Edistää ja tukea kulttuurihistoriallisesti arvokkaiden ja vanhojen ajoneuvojen sekä työkoneiden konservointia, säilyttämistä, kunnostamista ja entistämistä sekä näiden liikennekäytössä pitämistä osana liikkuvaa kulttuuriperintöä
4. Vaalia liikenneperinnettä ja näin tukea suomalaisen tieliikennehistorian tallentamista, sekä museotoimintaa,
5. Osallistua Suomessa olevien vanhojen ajoneuvojen ja työkoneiden luettelointiin sekä niitä koskevien tietojen jakamiseen
6. Ylläpitää ja kehittää museoajoneuvotarkastustoimintaa
7. Vanhojen moottoriajoneuvojen harrastajien edunvalvonta.
3 § Liiton toimintamuodot
Toiminnassaan liitto voi:
1. järjestää moottoriajoneuvoille näyttelyitä, ajoja, retkeilyjä, kuntoisuuskilpailuja ja muita vastaavia tapahtumia
2. harjoittaa moottoriajoneuvokulttuuria käsittelevää julkaisutoimintaa,
3. toimeenpanna yhteisiä pyrkimyksiä selventäviä kokous-, koulutus- ja esitelmätilaisuuksia
4. harjoittaa muutakin samanlaatuista liiton tarkoitusperiä edistävää aatteellista ja yleishyödyllistä toimintaa
5. olla jäsenenä sen toimintaa ja tarkoitusta edistävissä muissa yhdistyksissä ja liitoissa.
4 § Toiminnan tukeminen
Toimintansa tukemiseksi liitto voi vastaanottaa testamentti- ym. lahjoituksia, sekä asianomaisella luvalla voi toimeenpanna rahankeräyksiä ja arpajaisia sekä maksullisia tilaisuuksia. Lisäksi liitto voi myydä tuottamiaan tuotteita, julkaisuja ja palveluita. Liitto voi omistaa toimintaansa varten tarpeellista irtainta ja kiinteää omaisuutta.
2 Luku Jäsenet
5 § Jäsenet
Liiton jäseniä ovat varsinaiset, edunvalvonta-, kannatus-, kunnia- ja henkilöjäsenet. Liiton varsinaiseksi jäseneksi voidaan hyväksyä moottoriajoneuvoperinnettä vaaliva tai moottoriajoneuvoja harrastava rekisteröity yhdistys, joka hyväksyy liiton tarkoituksen ja säännöt. Liiton edunvalvontajäseneksi voidaan hyväksyä yhdistys, joka haluaa olla osana liiton edunvalvontaa ja tukea tältä osin liiton toimintaa. Liiton kannatusjäseneksi voidaan hyväksyä suomalainen tai ulkomaalainen luonnollinen henkilö ja oikeuskelpoinen yhteisö tai säätiö, joka haluaa tukea liiton tarkoitusta ja toimintaa. Liiton henkilöjäseneksi voidaan hyväksyä suomalainen tai ulkomaalainen luonnollinen henkilö. Liiton kunniajäseneksi voi liittokokous vähintään kolmen neljäsosan (3/4) enemmistöllä annetuista äänistä kutsua henkilön, joka on erityisen ansioitunut liiton toiminnassa tai muuten merkittävästi edistänyt sen pyrkimyksiä. Esityksen kunniajäseneksi kutsumisesta tekee liiton hallitus.
6 § Jäsenmaksut
Varsinaisilta jäseniltä perittävän vuotuisen jäsenmaksun, edunvalvontajäsenten jäsenmaksun, kannatusjäsenten kannatusjäsenmaksun ja henkilöjäsenten henkilöjäsenmaksun suuruudesta päättää liiton syyskokous. Jäsenmaksu voi olla erisuuruinen eri jäsenryhmille. Varsinaisen jäsenen jäsenmaksu määräytyy jäsenyhdistyksen toimintakauden kokonaisjäsenmäärän mukaan. Varsinaisen jäsenen jäsenmaksun 1. erä laskutetaan helmikuun viimeisen päivän jäsenmäärän mukaan ja se on maksettava maaliskuun loppuun mennessä. Varsinaisen jäsenen jäsenmaksun 2. erä laskutetaan ennen syyskokousta, siinä laskutetaan jäsenyhdistyksen helmikuun jälkeen kasvanut jäsenmäärä. Lasku on maksettava 14 pv maksuehdolla laskun päiväyksestä. Edunvalvonta-, kannatus- ja henkilöjäsenten jäsenmaksut laskutetaan alkuvuodesta kertaeränä ja ne on maksettava eräpäivän mukaisesti. Uusien varsinaisten jäsenien osalta jäsenmaksu määräytyy uuden jäsenen liittymishetken kokonaisjäsenmäärän mukaisesti. Hallitus voi päättää uuden varsinaisen jäsenen liittymisvuoden jäsenmaksun osuudesta suhteessa kalenterivuoden liittymisajankohtaan. Varsinaisen jäsenen jäsenmaksun suuruuden määrittävään kokonaisjäsenmäärään ei lasketa seuraavia jäseniä, jotka eivät myöskään ole oikeutettuja liiton etuuksiin kyseenomaisen varsinaisen jäsenen jäseninä:
– perhejäsenet, eli yhdistyksen jäsenen kanssa samassa taloudessa asuvat perheenjäsenet
– kannatusjäsenet, jotka eivät ole luonnollisia henkilöitä
– rinnakkaisjäsenet eli jäsenet, jotka ovat jäseninä jossain muussa liiton varsinaisena jäsenenä olevassa jäsenyhdistyksessä ja jotka ovat huomioitu jonkin muun liiton varsinaisen jäsenen jäsenmaksussa. Tämän asian varmistamisen vastuu on varsinaisella jäsenellä, joka hyväksyy jäsenensä rinnakkaisjäseneksi.
7 § Jäsenedut
Liiton jäsenetuihin ovat oikeutettuja vain sellaiset jäsenyhdistysten jäsenet, jotka ovat maksaneet jäsenmaksun jäsenyhdistykselleen, sekä sellaiset liiton henkilöjäsenet, jotka ovat maksaneet henkilöjäsenmaksun liitolle kuluvalta toimikaudelta. Kannatusjäsenet eivät ole oikeutettuja liiton jäsenetuihin. Edunvalvontajäsen on oikeutettu olemaan osana edunvalvontaan liittyvää tiedottamista sekä lähettämään kaksi edustajaa edunvalvontaa koskeviin tilaisuuksiin. Edunvalvontajäsen ei ole oikeutettu muihin liiton jäsenetuihin.
8 § Liittoon liittyminen
Sen, joka tahtoo liittyä liiton jäseneksi, on ilmoitettava aikomuksestaan kirjallisesti liiton hallitukselle. Jäseneksi hyväksymisestä päättää liiton hallitus, kunniajäsenten osalta kuitenkin liittokokous.
9 § Liitosta eroaminen
Jäsenellä on oikeus milloin tahansa erota liitosta ilmoittamalla siitä kirjallisesti liiton hallitukselle tai sen puheenjohtajalle. Jäsen voi myös erota ilmoittamalla siitä liittokokouksessa pöytäkirjaan merkittäväksi. Välttyäkseen seuraavan toimintakauden jäsenmaksusta on jäsenen ilmoitettava erostaan viimeistään 15. lokakuuta.
10 § Liitosta erottaminen
Liiton hallitus voi erottaa jäsenen liitosta, jos jäsen on jättänyt erääntyneen jäsenmaksunsa tai osan siitä maksamatta tai jos jäsen on menettelyllään liitossa tai sen ulkopuolella huomattavasti vahingoittanut liittoa tai ei täytä laissa tai liiton säännöissä mainittuja jäsenyyden ehtoja. Ennen erottamispäätöksen tekemistä asianomaiselle jäsenelle on varattava tilaisuus selityksen antamiseen asiassa, paitsi milloin erottamisen syynä on jäsenmaksun maksamatta jättäminen. Erottamispäätös on viipymättä toimitettava kirjallisena erotetulle. Erotetulle jäsenelle ei palauteta maksettua jäsenmaksua.
11 § Erottamispäätöksestä valittaminen
Liiton hallituksen erottamalla jäsenellä on oikeus kirjallisesti valittaa päätöksestä liittokokoukselle. Valitus on toimitettava liiton hallitukselle kolmenkymmenen (30) vuorokauden kuluessa erottamisesta päättäneestä liiton hallituksen kokouksesta ja se on käsiteltävä seuraavassa liittokokouksessa.
3 Luku Liiton kokoukset
12 § Liittokokoukset
Liitto pitää vuosittain kaksi (2) varsinaista kokousta. Liiton kevätkokous pidetään huhtikuun loppuun mennessä ja syyskokous marraskuun loppuun mennessä hallituksen määräämänä aikana. Ylimääräinen kokous pidetään, kun liittokokous niin päättää tai kun liiton hallitus katsoo siihen olevan aihetta tai kun jäsenyhdistykset, jotka ovat liiton varsinaisiajäseniä ja joiden yhteenlaskettu äänimäärä edustaa vähintään kolmasosaa (1/3) liiton varsinaistenjäsenten kokonaisäänimäärästä, sitä liiton hallitukselta ilmoittamansa asian käsittelyä varten kirjallisesti vaatii. Kokous on pidettävä kolmenkymmenen (30) vuorokauden kuluessa siitä, kun vaatimus sen pitämisestä on esitetty liiton hallitukselle.
13 § Kevätkokous
Liiton kevätkokouksessa käsitellään kokouskutsun mukaisesti seuraavat asiat:
1. Kokouksen avaus
2. Kokouksen järjestäytyminen
3. Kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus
4. Kokouksen työjärjestys
5. Tilinpäätöksen, toimintakertomuksen ja tilintarkastajien lausunnon esittely
6. Tilinpäätöksen vahvistaminen
7. Vastuuvapauden myöntäminen liiton hallitukselle ja muille vastuuvelvollisille
8. Muut kokouskutsussa mainitut asiat
9. Kokouksen päättäminen.
14 § Syyskokous
Liiton syyskokouksessa käsitellään kokouskutsun mukaisesti seuraavat asiat:
1. Kokouksen avaus
2. Kokouksen järjestäytyminen
3. Kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus
4. Kokouksen työjärjestys
5. Liiton hallituksen laatima toimintasuunnitelma seuraavalle toimikaudelle
6. Liiton hallituksen laatima talousarvio seuraavalle toimintakaudelle
7. Liiton jäsenmaksun ja kannatusjäsenmaksun suuruus seuraavalle toimikaudelle
8. Liiton hallituksen puheenjohtajan valinta seuraavaksi toimikaudeksi
9. Liiton hallituksen varsinaisten jäsenten valinta erovuoroisten tilalle ja varajäsenten valinta seuraavaksi toimikaudeksi
10. Tilintarkastajan ja varatilintarkastajan valinta seuraavaksi toimikaudeksi
11. Muut kokouskutsussa mainitut asiat
12. Kokouksen päättäminen.
15 § Oikeudet liittokokouksissa
Jäsenyhdistystä voi sen antamalla valtakirjalla edustaa sellainen kyseisen jäsenyhdistyksen jäsen, joka on ollut huomioituna jäsenyhdistyksen kuluvan toimintavuoden jäsenmaksun suuruuden määrityksessä. Jokaisella jäsenyhdistyksellä on yksi ääni jokaista alkavaa viittäkymmentä (50) jäsentä kohti, josta se on maksanut jäsenmaksun liitolle kuluvalta toimintakaudelta. Jäsenyhdistyksen äänimäärä voi olla kuitenkin enintään kymmenesosa liiton kokonaisäänimäärästä. Kokonaisäänimäärä määritetään huomioiden yllä mainittu äänimäärärajaus. Jäsenyhdistystä voi edustaa enintään sen ääniä vastaava määrä jäseniä. Edustaja voi käyttää useaa oman yhdistyksensä ääntä. Liittokokouksissa kannatus- ja kunniajäsenillä on puhevalta, mutta ei äänivaltaa, elleivät he samalla ole jäsenyhdistyksensä valtuuttamia. Liittokokouksissa henkilöjäsenillä on puhevalta, mutta ei äänivaltaa. Edunvalvontajäsenillä ei ole äänivaltaa, läsnäolo- eikä puheoikeutta liittokokouksissa. Liiton hallituksen tai kokouksen päätöksellä voidaan liittoon tai sen jäsenyhdistykseen kuulumattomalle henkilölle myöntää läsnäolo- ja puheoikeus. Liittokokouksiin voidaan edellyttää ennakkoilmoittautumista nimettyine edustajineen, ennakkoilmoittautumisen edellyttämisestä tulee kertoa kokouskutsussa. Tällaisissa liittokokouksissa ennakkoon ilmoittautumattomilla on kokouksissa puheoikeus, mutta ei äänioikeutta.
16 § Päätöksenteko
Liittokokouksen päätökseksi tulee se mielipide, jota on kannattanut yli puolet annetuista äänistä, ellei muualla näissä säännöissä toisin määrätä. Äänten mennessä tasan ratkaisee se mielipide, jota kokouksen puheenjohtaja ilmoittaa kannattavansa, vaaleissa kuitenkin arpa.
17 § Puheenjohtajan vaalissa noudatettava menettely
Liiton hallituksen puheenjohtajan on valituksi tullakseen saatava ehdoton äänten enemmistö. Mikäli ehdokkaita on kolme tai enemmän, eikä kukaan saa ensimmäisessä äänestyksessä ehdotonta äänten enemmistöä, suoritetaan toinen äänestys kahden ensimmäisessä äänestyksessä eniten ääniä saaneen kesken.
18 § Liiton hallituksen jäsenten vaalissa noudatettava menettely
Liiton hallituksen jäsenten vaali suoritetaan yhdellä äänestyksellä siten, että kolme (3) eniten ääniä saanutta ehdokasta valitaan varsinaisiksi jäseniksi ja kolme (3) seuraavaa varajäseniksi. Vaalissa äänestetään yhdellä äänellä enintään kolmea (3) eri ehdokasta. Tasatulos ratkaistaan arvalla.
19 § Liittokokousten koollekutsuminen
Liittokokouksen kokouskutsussa on mainittava kokouksen aika, paikka ja kokouksessa käsiteltävät asiat. Liiton hallituksen on kutsuttava liittokokoukset koolle vähintään neljätoista (14) vuorokautta ennen kokousta tätä tarkoitusta varten jäsenille lähetetyllä sähköpostilla tai postitetulla kirjeellä. Kokouskutsu voidaan julkaista myös liiton jäsenlehdessä.
20 § Laillisuus ja päätösvaltaisuus
Liittokokous on laillinen ja päätösvaltainen, jos se on yhdistyslain ja näiden sääntöjen mukaisesti koolle kutsuttu.
21 § Käsiteltävät asiat
Liittokokouksessa käsitellään kokouskutsussa mainitut asiat. Kokous voi myös ottaa käsiteltäväkseen asian, jonka kokous julistaa kiireelliseksi vähintään viiden kuudesosan (5/6) enemmistöllä. Ainoastaan liittokokous voi päättää liiton sääntöjen muuttamisesta, kiinteistön luovuttamisesta tai kiinnittämisestä taikka muun huomattavan omaisuuden luovuttamisesta, liiton hallituksen tai sen jäsenen tai tilintarkastajan valitsemisesta tai erottamisesta, tilinpäätöksen vahvistamisesta ja vastuuvapauden myöntämisestä tai liiton purkamisesta. Päätöstä näistä ja muista merkittävistä asioista ei voi tehdä, mikäli siitä ei ole mainittu kokouskutsussa. Mikäli liiton varsinainenjäsen haluaa tuoda asian liittokokouksen käsiteltäväksi, on sen ilmoitettava siitä kirjallisesti liiton hallitukselle kevätkokousta varten 15. maaliskuuta ja syyskokousta varten 15. lokakuuta mennessä, jotta asia ehditään sisällyttää kokouskutsuun. Muilla jäsenillä ei ole oikeutta tuoda asiaa käsiteltäväksi liittokokoukseen.
4 Luku Liiton hallitus
22 § Liiton hallitus
Liiton asioita hoitaa liiton hallitus. Liiton hallitukseen kuuluu syyskokouksessa vuodeksi kerrallaan valittu puheenjohtaja ja kuusi (6) kahdeksi vuodeksi kerrallaan valittua varsinaista jäsentä. Varsinaisista jäsenistä puolet on vuosittain erovuoroisia. Ensimmäisellä kerralla erovuoroiset valitaan arvalla. Lisäksi liiton hallitukseen kuuluu kolme (3) vuodeksi kerrallaan valittua varajäsentä. Liiton hallituksen puheenjohtaja kutsuu koolle liiton hallituksen kokoukset ja johtaa puhetta niissä. Liiton hallitus valitsee keskuudestaan varapuheenjohtajan, sekä valitsee keskuudestaan tai ulkopuoleltaan sihteerin, rahastonhoitajan ja muut tarvittavat toimihenkilöt. Varapuheenjohtaja huolehtii puheenjohtajan tehtävistä tämän ollessa estynyt tai esteellinen. Liiton hallituksen toimikausi on kalenterivuosi.
23 § Liiton hallituksen tehtävät
Liiton hallituksen tehtäviin kuuluu:
1. Huolellisesti hoitaa liiton asioita, taloutta ja omaisuutta
2. Edustaa liittoa
3. Laatia esitykset liiton toimintasuunnitelmaksi, talousarvioksi, toimintakertomukseksi ja tilinpäätökseksi
4. Valmistella liittokokouksissa esille tulevat asiat ja toimeenpanna niiden päätökset
5. Päättää jäseneksi hyväksymisestä lukuun ottamatta kunniajäseniä
6. Valvoa toimikuntien ja toimihenkilöiden toimintaa ja puuttua näihin tarvittaessa
7. Päättää hyväksytyn talousarvion puitteissa ulkopuoleltaan valittujen toimihenkilöiden työehdot ja palkkiot
8. Päättää liiton kirjanpidon ja laskutuksen järjestämisestä
9. Kutsua liittokokoukset koolle tarpeen vaatiessa.
24 § Liiton hallituksen kokoukset
Liiton hallitus kokoontuu puheenjohtajan tai hänen estyneenä ollessaan varapuheenjohtajan kutsusta, kun he katsovat siihen olevan aihetta tai kun vähintään puolet liiton hallituksen jäsenistä sitä vaatii. Liiton hallitus on päätösvaltainen, mikäli kokouksesta on tiedotettu liiton hallituksen keskuudessaan sopimalla tavalla ja kun vähintään puolet sen jäsenistä, puheenjohtaja tai varapuheenjohtaja mukaan luettuna on läsnä. Äänestykset ratkaistaan äänten enemmistöllä. Äänten mennessä tasan ratkaisee se mielipide, jota kokouksen puheenjohtaja ilmoittaa kannattavansa, vaaleissa kuitenkin arpa.
25 § Liiton nimen kirjoittaminen
Liiton nimen kirjoittavat puheenjohtaja, varapuheenjohtaja ja sihteeri, kaksi yhdessä, tai liiton hallituksen määräämä henkilö yksin.
5 Luku Toimihenkilöt ja toimikunnat
26 § Asettaminen, toimikausi ja toimintaan osallistuminen
Liittokokous voi asioiden valmistelua varten tai liiton hallitus avukseen asettaa toimikuntia ja toimihenkilöitä. Tällöin on määrättävä toimikuntien toimikausien pituudet sekä vastuuhenkilö.
27 § Toimihenkilön ja toimikunnan erottaminen
Liittokokous voi perustellusta syystä vapauttaa tehtävästä toimikunnan kesken tämän toimikautta, jolloin kokouskutsussa on siitä mainittava. Liiton hallitus voi vapauttaa nimittämänsä toimihenkilön tai asettamansa toimikunnan kesken tämän toimikautta.
6 Luku Hallinto ja talous
28 § Toimi- ja tilikausi
Liiton toimi- ja tilikausi on kalenterivuosi.
29 § Tilintarkastus
Liiton hallituksen on toimitettava tilinpäätös tarvittavine asiakirjoineen, liittokokousten ja liiton hallituksen kokousten pöytäkirjat, sekä toimintakertomus tilintarkastajille kuukautta ennen kevätkokousta. Tilintarkastajien tulee antaa liiton hallitukselle kirjallinen, kevätkokoukselle osoitettu lausunto toimittamastaan liiton hallinnon ja tilien tarkastuksesta kaksi (2) viikkoa ennen kevätkokousta.
7 Luku Erityisiä määräyksiä
30 § Liiton päätösten moittiminen
Jos liiton päätös ei ole syntynyt asianmukaisessa järjestyksessä tai jos se muutoin on lain tai liiton sääntöjen vastainen, voi liiton jäsen, liiton hallitus tai liiton hallituksen jäsen nostaa kanteen liittoa vastaan päätöksen julistamiseksi pätemättömäksi, kanne on esitettävä liiton kotipaikan oikeuslaitokseen. Oikeutta moitekanteen nostamiseen ei ole sillä, joka on liittokokouksessa myötävaikuttanut päätöksen tekemiseen.
31 § Sääntöjen muuttaminen
Muutoksia näihin sääntöihin voidaan tehdä, jos muutosesitys on hyväksytty, kun sitä on kannattanut vähintään kaksi kolmasosaa annetuista äänistä. Sääntöjen muuttamisesta on mainittava kokouskutsussa. Muutosesityksen voi tehdä liiton hallitus tai varsinaisjäsenyhdistykset, kun niiden yhteenlaskettu henkilöjäsenmäärä edustaa vähintään kymmenesosaa (1/10) liiton jäsenyhdistysten henkilö- jäsenten kokonaismäärästä. Muutosesitys on tehtävä kirjallisena hallitukselle ja se on käsiteltävä seuraavassa liittokokouksessa.
32 § Liiton purkautuminen
Liitto purkautuu, jos liittokokous tekee siitä päätöksen vähintään kolmen neljäsosan (3/4) enemmistöllä annetuista äänistä kahdessa (2) peräkkäisessä liittokokouksessa, joiden väli on vähintään kolmekymmentä (30) vuorokautta. Liiton purkauduttua tai sen tultua lakkautetuksi sen varat on käytettävä liiton tarkoitusta palvelevan toiminnan hyväksi purkautumisesta päättävän jälkimmäisen kokouksen päätöksen mukaisesti. Varoja ei kuitenkaan saa luovuttaa yksityishenkilölle.
Kantakortit 1922–1966
Ajoneuvon historiaa selvitettäessä esim. museoajoneuvon rekisteröintiä varten voi kantakortti olla ainut todiste ajoneuvon historiasta.
Ennen vuotta 1966 rekisteristä poistettujen ajoneuvojen käsin kirjatuissa kantakorteissa on perustiedot ajoneuvosta omistajineen. Lääninhallitukset hoitivat ajoneuvojen rekisteröinnin paikallisesti aina 60-luvun puoliväliin saakka ja kortteja säilytettiin läänien arkistoissa. Kantakortteja on tuhottu paljon, mutta niitä on säilynyt noin 2 miljoonaa. Suurin osa näistä kantakorteista on nykyisin SAHK:n jäsenyhdistysten hallussa ja löytyneen kantakortin kopiosta veloitetaan 30 euroa arkistokulujen kattamiseksi. Kantakorttien arkistopalvelu on tarkoitettu ensisijaisesti ajoneuvojen rekisteröintiä varten. Etenkin alueilla, joissa kortteja ei ole talletettu tiedostoon, ei kortistojen hoitajilla ole resursseja esim. historian- tai sukututkimusten tarpeisiin.
• 1920-luvulla annettiin jokaiselle ajoneuvolle oma kantakortti. Kantakortit arkistoitiin ajoneuvolajeittain rekisterinumerojärjestyksessä. Moottoripyörien ja henkilöautojen rekisteröintitiedot kirjattiin valkoisille korteille. Paketti- ja kuorma-autojen tiedot kirjattiin vaalean vihreille korteille. Linja-autot kirjattiin vaalean punaisille korteille.
• Arkistointiohjeen mukaan kortteja oli säilytettävä rekisteristä poiston jälkeen kuluva vuosi plus kymmenen vuotta, jonka jälkeen ne voitiin tuhota. Monet lääninhallitukset ottivat määräyksen kirjaimellisesti tuhoten kortistot. Joissakin lääneissä kortit poistettiin varastoihin, joten ne pelastuivat hävitykseltä.
• Lääninhallituksien moottoriajoneuvojen kortistot määrättiin Liikenneministeriön päätöksellä 1973 lakkautettavaksi. SA-HK:n Tampereen kerho esitti Valtionarkistolle kortistojen luovuttamista kerhon hallintaan. Myöhemmin SA-HK pyysi kirjeessään, että kaikille lääninhallituksille annettaisiin lupa luovuttaa poistettujen ajoneuvojen kortit Klubin paikalliskerhojen haltuun. Valtionarkisto suostui pyyntöön ja ennen 1.1.1966 rekisteröityjen ajoneuvojen kortisto saadaan toistaiseksi tallentaa SAHK:n paikalliskerhojen haltuun.
• Mari Roose-Hyppösen laatimassa kantakorttiraportissa on kartoitettu korttien määriä, säilytyspaikkoja ja -tapoja. Tutkimusraportin löydät linkistä: Kortit.pdf (pdf).
• Pertti Kolarin laatiman selvityksen Viipurin läänin autokannasta vuoteen 1944 asti löydät linkistä: Viipuri.pdf (pdf).
• Mobilian tutkimuksia Suomen ajoneuvokannasta ennen vuotta 1922, eli valtakunnallisen rekisteröintijärjestelmän perustamista, löydät alla olevista linkeistä.
• Suomen moottoriajoneuvokanta ennen vuotta 1922. •
• Luettelo Suomen ajoneuvokannasta ennen vuotta 1922 •
• Suomalaisen ajoneuvohistorian lähteet ennen vuotta 1922 •
Kantakorttien säilytyspaikat ja vastuuhenkilöt
Lääninhallitusten kantakortteja löytyy joistain maakunta-arkistoista. Lounais-Suomen aluehallintoviraston keväällä 2010 Turun maakunta-arkistoon siirtämät kortistot sisältävät Turun ja Porin läänissä rekisteröityjen ajoneuvojen kantakortit. Autojen ja moottoripyörien kortistot ovat vuosilta 1922–1965, traktorien vuosilta 1957–1965. Autojen kantakortteihin sisältyy myös linja-autot ja kuorma-autot. Lisäksi perävaunuista ja koekilvistä on omat kortistonsa. Turun maakunta-arkistossa kantakortit on liitetty Turun ja Porin lääninhallituksen yhteisarkistoon (sarja III Bha). Edellä mainitusta hävittämisestä johtuen kortistoissa on puutteita. Myös Traficomilta on siirretty autojen, traktoreiden, kuorma-autojen, perävaunujen ja moottoripyörien (ei mopot) kantakortit vuosilta 1965–1989.
Vaasan maakunta-arkistossa on varhaisia ajoneuvorekisteriluetteloita ja -kortteja vuosilta 1922–1935 Vaasan lääninhallituksen lääninkanslian I arkistossa (sarja Af).
Hämeen läänin autorekisterit vuosilta 1922–1929 löytyvät Hämeenlinnan maakunta-arkistosta, jossa ne ovat Hämeen lääninkanslian arkiston yhteydessä (sarja Ao). Samassa sarjassa on myös luettelot moottoriajoneuvoista vuosilta 1929–1931.
Mikkelin lääninkanslian I arkisto Mikkelin maakunta-arkistossa sisältää moottoriajoneuvokortiston vuosilta 1958–1973 (sarja Bkg).
Joensuun maakunta-arkistossa on puolestaan Kuopion läänin moottoriajoneuvokortisto vuosilta 1922–1932 Kuopion lääninkanslian I arkistossa (sarja Bge).
Entisen Viipurin läänin ajoneuvojen kantakortteja ja muita rekisteröintiin liittyviä asiakirjoja säilytetään voittopuolisesti Viipurissa sikäläisessä maakunta-arkistossa.
Talvi- ja jatkosodan aikana olemassa olleiden ajoneuvojen kantakorttien kopioita sekä kuitteja pakko-otosta löytyy paljon paikallisten suojeluskuntien arkistoista. Vaikka kantakorttia ei olisi säilynyt, löytyy pakko-otosta syntyneen kuitin valtion kappaleesta usein samat tiedot (omistaja, osoite, sarjanumerot, varusteet jne.) Vaikka ajoneuvoja ei olisi pakko-otettu, pitäisi siitä löytyä edes katsastusasiakirja, jossa selvitetään syy miksi ko. ajoneuvoja ei pakko-otettu (huono kunto jne.)
Ennen vuotta 1966 rekisteröityjen ajoneuvojen kantakortteja voi tiedustella seuraavista paikoista (luettelo on laadittu vanhan läänijaon mukaan):
|
Nro |
Nimi |
Kerho |
Myöntöpäivä |
|---|---|---|---|
|
1 |
|
|
|
|
2 |
|
|
|
|
3 |
|
|
|
|
4 |
|
|
|
|
5 |
|
|
|
|
6 |
Jouko Heino |
Oulun Seudun Mobilistit ry |
26.1.1994 |
|
7 |
Lauri Myllylä |
Oulun Seudun Mobilistit ry |
26.1.1994 |
|
8 |
Outi Pietilä |
Oulun Seudun Mobilistit ry |
26.1.1994 |
|
9 |
Seppo Sive |
Oulun Seudun Mobilistit ry |
26.1.1994 |
|
10 |
Helvi Honka |
Oulun Seudun Mobilistit ry |
28.2.1996 |
|
11 |
|
|
|
|
12 |
|
|
|
|
13 |
|
|
|
|
14 |
|
|
|
|
15 |
|
|
|
|
16 |
|
|
|
|
17 |
Bengt Fröjd |
Kymen Automobiilikerho ry |
7.6.1997 |
|
18 |
Samuli Tamminen |
Kymen Automobiilikerho ry |
7.6.1997 |
|
19 |
|
|
|
|
20 |
|
|
|
|
21 |
|
|
|
|
22 |
|
|
|
|
23 |
|
|
|
|
24 |
Urho Kuhmonen |
Oulun Seudun Mobilistit ry |
28.2.2003 |
|
25 |
Jouko Peri |
Kymen Automobiilikerho ry |
11.7.2004 |
|
26 |
Erkki Knuutila |
Oulun Seudun Mobilistit ry |
28.2.2007 |
|
27 |
Timo Happonen |
Lapin Mobilistit ry |
|
|
28 |
Martti Pyykkönen |
SA-HK:n Savon kerho ry |
13.10.2007 |
|
29 |
Keijo Hirvonen |
Pohjois-Karjalan Automobiilik. ry |
24.11.2007 |
|
30 |
Jouko Nissinen |
Pohjois-Karjalan Automobiilik. ry |
24.11.2007 |
|
31 |
Onni Hakulinen |
Päijät-Hämeen Mobilistit ry |
28.2.2008 |
|
32 |
Eero Pitkänen |
SA-HK:n Savon Kerho ry |
7.6.2008 |
|
33 |
Leila Suutarinen |
Tampereen Seudun Mobilistit ry |
7.6.2008 |
|
34 |
Veikko Hoppula |
Veteraanikuorma-autoseura ry |
7.6.2008 |
|
35 |
Erkki Kanerva |
Pohjois-Karjalan Automobiilikerho ry |
28.11.2008 |
|
36 |
Lauri Pietarinen |
Pohjois-Karjalan Automobiilikerho ry |
28.11.2008 |
|
37 |
Lasse Jyräs |
Kymen Automobiili Kerho ry |
18.4.2009 |
|
38 |
Esa Suomi |
Päijät-Hämeen Mobilistit ry |
18.4.2009 |
|
39 |
Veikko Pykilä |
Satakunnan Mobilistit ry |
18.4.2009 |
|
40 |
Juhani Vihervirta |
Satakunnan Mobilistit ry |
18.4.2009 |
|
41 |
Matti Vihervirta |
Satakunnan Mobilistit ry |
18.4.2009 |
|
42 |
Pentti Heinonen |
SA-HK:n Savon Kerho ry |
17.10.2009 |
|
43 |
Pentti Puustinen |
SA-HK:n Savon Kerho ry |
17.10.2009 |
|
44 |
Pentti Ihamäki |
SA-HK:n Savon Kerho ry |
17.10.2009 |
|
45 |
Olavi Piiparinen |
Pohjois-Karjalan Mobilistit ry |
|
|
46 |
Olli Aho |
Kymen Automobiilikerho ry |
17.1.2010 |
|
47 |
Rauno Teppola |
Oulun Seudun Mobilistit ry |
24.2.2010 |
|
48 |
Matti Eskola |
Päijät-Hämeen Mobilistit ry |
8.5.2010 |
|
49 |
Olavi Summanen |
Kymen Automobiilikerho ry |
18.2.2011 |
|
50 |
Vesa Hellevuo |
SA-HK:n Savon Kerho ry |
25.3.2011 |
|
51 |
Kai Lauri Bremer |
SA-HK:n Savon Kerho ry |
21.4.2012 |
|
52 |
|||
|
53 |
|||
|
54 |
|||
|
55 |
|||
|
56 |
|||
|
57 |
|||
|
58 |
|||
|
59 |
|||
|
60 |
|||
|
61 |
|||
|
62 |
|||
|
63 |
|||
|
64 |
|||
|
65 |
|||
|
66 |
|||
|
67 |
|||
|
68 |
|||
|
69 |
|||
|
70 |
|||
|
71 |
|||
|
72 |
|||
|
73 |
|||
|
74 |
|||
|
75 |
|||
|
76 |
|||
|
77 |
|||
|
78 |
|||
|
79 |
|||
|
80 |
|||
|
81 |
|||
|
82 |
|||
|
83 |
|||
|
84 |
|||
|
85 |
|||
|
86 |
|||
|
87 |
|||
|
88 |
|||
|
89 |
|||
|
90 |
|||
|
91 |
|||
|
92 |
|||
|
93 |
|||
|
94 |
|||
|
95 |
|||
|
96 |
|||
|
97 |
|||
|
98 |
|||
|
99 |
|||
|
100 |
|||
|
101 |
|||
|
102 |
|||
|
103 |
|||
|
104 |
|||
|
105 |
|||
|
106 |
|||
|
107 |
|||
|
108 |
|||
|
109 |
|||
|
110 |
|||
|
111 |
|||
|
112 |
|||
|
113 |
|||
|
114 |
|||
|
115 |
|||
|
116 |
|||
|
117 |
|||
|
118 |
|||
|
119 |
|||
|
120 |
|||
|
121 |
|||
|
122 |
|||
|
123 |
|||
|
124 |
|||
|
125 |
|||
|
126 |
|||
|
127 |
|||
|
128 |
|||
|
129 |
|||
|
130 |
|||
|
131 |
|||
|
132 |
|||
|
133 |
|||
|
134 |
|||
|
135 |
|||
|
136 |
|||
|
137 |
|||
|
138 |
|||
|
139 |
|||
|
140 |
|||
|
141 |
|||
|
142 |
|||
|
143 |
Tietosuojaselosteet löytyvät erilliseltä Tietosuojaseloste sivulta.

