Historia
Touhukkaasta poikajoukosta aikaansaavaksi edunvalvontajärjestöksi
Suomen Automobiili-Historiallinen Klubi ry (SA-HK) sai alkunsa vuonna 1958 toimittaja Art Virmolan aloitteesta ja muutaman innokkaan nuoren, Kai-Lauri Bremerin, Martin W. Ekmanin, Georg von Pfalerin, Dick Antinin ja Reni Hildeenin aktiivisuuden tuloksena.
Kerhon perustajajäseniin lukeutunut Bremer totesi joulukuussa 1958 Helsingin kaupunginvaltuustolle osoittamassa Republic-kuorma-autoa koskevassa kerjuukirjeessään nuorisollamme olevan hullumpiakin harrastuksia, kuin luetteloida ja mahdollisuuksien mukaan suojella maamme autohistoriallista aineistoa. Pelastusyrityksen kohteena olleen kuorma-auton historiallisen arvon hän antoi kaukokatseisesti tulevien polvien arvioitavaksi.
Alkuun Helsingin alueella toimineen klubin rekisteri-ilmoituksen allekirjoittivat Bremer, Pfaler ja Antin ja yhdistysrekisteriin SA-HK merkittiin 3.2.1959, josta virallisen toiminnan katsotaan alkaneen. Klubin alkuaikojen keskeisenä toimintamuotona oli vanhojen autojen pelastaminen romutukselta. Porkkalasta vuokrattu vaatimaton yhteistalli mahdollisti autojen taltioinnin ja pienimuotoisen entistämisen.
1959-1964
Klubin tärkeimmäksi tapahtumaksi muodostunut perinne, vuosittain ajettava Retkeilyajo ajettiin ensi kerran kesäkuussa 1959 Helsingissä. Tarkoituksena oli herättää yleisön kiinnostusta vanhoja autoja kohtaan yleisen romutusvimman vallitessa. Ajoon osallistui 29 vanhaa autoa, jotka kiersivät 15 kilometrin tarkkuusajotehtäviä sisältäneen ajolenkin. Seuraavina vuosina ajot suuntasivat Helsingistä Porvooseen ja vuonna -63 saatiin tapahtumaan ripaus kansainvälistä tunnelmaa, kun Ruotsista saapui 11 autoa mukaan ajoihin.
Jäsenistön keskinäistä yhteydenpitoa hoidettiin alkuun kiertokirjein ja pian klubin vanhoja autoja luetteloivaan kortistoon kertyi tiedot lähes neljästäsadasta autosta. Klubin suureksi unelmaksi kirjattiin jo varhain moottoriajoneuvomuseon saaminen Helsinkiin, mutta jäsenmaksuista kertyneet vaatimattomat varat riittivät lähinnä kirjeenvaihtoon kaupungin Haagassa omistamasta tontista.
Jäsenet olivat pääosin runsaat parikymppisiä nuorukaisia ja vuoden 1963 neljännessä kiertokirjeessä iloittiin, kuinka Porkkalan yhteistallin talkoisiin oli saatu mukaan myös ”klubin suuresti kaipaamaa keski-ikäistä miespolvea”. Klubi piti kuukausikokouksiaan Helsingin Maunulassa ja kesäisin talkoopäiviä pidettiin Porkkalan tallilla.
Kesäkuussa 1963 pidetyssä kokouksessa käsiteltiin jo tovin haaveena olleen klubilehden luomisen mahdollisuuksia ja Retkeilyajojen johtajana toiminut, Tekniikan Maailma-lehden toimittaja Mauri J. Salo sai hallitukselta tehtäväkseen toimittaa ensimmäinen Automobiili-lehti. Kiertokirjeessä toivottiin toisen Automobiili-lehden ilmestyvän jo keväällä -64 ja ensimmäisen numeron suuren kysynnän vuoksi 78 henkisen klubin jäsenlehdestä kaavailtiin jo 300 kappaleen painosta.
”Sikäli kun olen kuullut, on tästä lehdestä ollut puhetta jo aikaisemminkin, mutta tätä lukiessanne pidätte vihoinkin ensimmäistä numeroa käsissänne. Meistä kaikista sitten riippuu, tuleeko tämä jäämään ainoaksi vai saadaanko suunnitelmien mukaisesti tehtyä kaksi numeroa vuodessa.”
– Mauri J. Salo, päätoimittaja 1963.
Automobiili ei tavoitteitaan ilmestymistahdin osalta saavuttanut ja kolmannen lehden suunnitteluvaiheessa pidettiin nolona, että kolme-neljä miestä tekee koko lehden, vaikka klubin jäsenmäärä lähenteli jo sataa.